Kaupunginvaltuuston käsittelyyn ma 4.12.2019 valmisteltu taajamaosayleiskaava 2030 pitää palauttaa uudelleen huolellisempaan valmisteluun. Kaavasta on jätetty yli 20 kirjallista muistutusta, joihin on vastattu ympäripyörein jopa huomautusta alentavin ja halventavin kommentein. Yleisimmin vastine alkaa; "Kaavaratkaisu perustuu kokonaistarkasteluun, jossa huomioidaan niin luonto, kulttuurimaisema ja asumisviihtyvyys kaikkien kaupunkilaisten osalta..." Näinhän asia ei ole!
Seikkaperäisiä lupausten mukaisia keskusteluja ei ole yksityisomistukseen, asumisviihtyvyyteen sekä luonto- ja kulttuuriarvoihin liittyen asianomaisten kanssa käyty, katselmuksista puhumattakaan. Ongelmat on ohitettu toteamalla, että osayleiskaavaa tarkennetaan lopullisella kaavoituksella tai, että lainvoimainen kaava on olemassa vaikka aika olisi sen yli jo ajanut. Suunnitteluvaiheen suullisia lupauksia ei ole pidetty, ne olisi pitänyt vaatia kirjallisina. Yleiskaava on rasite niille joita se koskee, vaikka se ei toteutuisikaan käytännössä. Kaavoituksen toteutusmalli loukkaa yksityisomistuksen perustuslainvoimaista suojaa. Jämsänjokivarren luontoarvoja ja omarantaisia rakentamisoikeuksia on torpattu, joka toisin toteutettuna olisi vetovoimatekijä. Kuka ostaisi tilan tai rakentaisi tontille josta osa on yhteistä virkistysaluetta tai jota kuvitteellinen oikorata halkoo?
Kaupunginvaltuusto voi toki puuttua myös yksityiskohtiin, vaatien niiden täsmennystä, mutta koska muistutuksia on paljon, niin se ei ole järkevää. Kaavan palauttaminen uudelleen valmisteluun on viisaampaa kuin tilata tulevia oikeusprosesseja.
Mikäli kaupunginvaltuusto hyväksyy Jämsän taajamaosayleiskaavan 2030, niin päätös johtaa useisiin valituksiin ja oikeusprosesseihin niiden muistutusten osalta, joita ei ole asiallisesti huomioitu. Vastaava toimintamalli on jo aiemmin tullut Jämsälle kalliiksi, joten siitä pitää ottaa oppia vuorovaikutteisempaan suuntaan päätöksenteossa.
Jämsän Äijä Risto Ahonen
