sunnuntai 22. marraskuuta 2020

 Miksi henkilöstö vaikenee?


Kaipolan tehtaan sulkemisesta uutisoitiin näyttävästi kaikissa medioissa, mutta UPM:n Kaipolan ja Jämsänkosken tehtaiden henkilöstöltä ollut erittäin vaikea saada mielipiteitä tiedotusvälineisiin. On ymmärrettävää ettei henkilöstö uskalla avautua, sillä epävarmuus oman työpaikan suhteen pelottaa. Nyt irtisanomiset ovat pääosin tiedossa, mutta vaitonaisuus jatkuu. Kaipolan alasajoon liittyy vanhakantaista henkilöstöpolitiikkaa jossa henkilöstöä ei kuulla ja paperiliitolla tai toimihenkilöliitoilla ei ole sanan sijaa. Edes pörssiyhtiön toimitusjohtajalla ei ole valtaa asettua poikkiteloin johdon päätöksiä vastaan.  


Jos Kaipolan ja Jämsänkosken tuotantoa olisi rajoitettu yhdessä sopien ja vain heikommin tuottavilta osin, niin tuskin nyt opeteltaisiin Jämsänkoskella valmistamaan sanomalehtipaperia. Tuskin henkilöstöä olisi tarvinnut nykyistä määrää irtisanoa jos kaikki halukkaat ikääntyneet olisi päästetty ansiosidonnaiselle ja eläkeputkeen. Ihmis- ja yhteiskuntavastuu on rappeutunut. Nyt halutaan kyykyttä henkilöstöä, ammattiliittoja ja jopa Suomen poliittista järjestelmää jonka päätökset eivät ole pörssiyhtiön mieleen.

Kaipolan tehtaan alasajoon liittyy henkilöstöpyykkiä epäinhimillisellä tavalla. Kovat irtisanomiset eivät koske ainoastaan Kaipolaa, vaan henkilöstösiirtoja on tehty Kaipolasta Jämsänkoskelle ja päin vastoin. Jämsänkoskella työskennelleitä on irtisanottu ja heidän tilalleen pestattu "sopivia" kaipolalaisia. 
Henkilöstöryhmissä on oltu yllättyneitä henkilöstöpolitiikan toteutustavoista.
Osa työsuhteensa jatkuvuudesta myönteisen päätöksen saaneista on tuntenut joutuneensa etuoikeutetuiksi ilman inhimillisiä ja ammatillisia perusteita. Empatia pois potkittuja työtovereita kohtaan luo työyhteisöön pitkäkestoisia ristiriitaisia tunteita jotka heikentävät yhteishenkeä sekä työtehoa.

Vielä Juha Niemelän aikaan UPM:ssä satsattiin arvokoulutukseen jonka tavoitteena oli eheyttää työyhteisöä ja oppia sietämään yhteisön jäsenten erilaisuutta. Koulutukseen osallistui koko henkilöstö johtajasta juoksupoikaan.
Nykyinen johtamistyyli jokilaakson tehtailla on tyyliä "hajota ja hallitse", sekä vaurastuta kasvotonta kapitalistia (osakesijoittajaa).

Epävakaus on aikamme ilmiö joka vaikuttaa Jämsässäkin edelleen. Kovat päätökset ammutaan maaleihin kauko-ohjattuina etäohjuksina lasipalatseista jotka eivät sijaitse aina edes Suomessa. Maaliksi joutuminen on mahdollista edelleen muissakin Jämsän työyhteisöissä kuin paperitehtailla.

Risto Ahonen

tiistai 27. lokakuuta 2020

Jämsä, ei huono

Jämsä on ollut valtakunnan otsikoissa. Hesari julkaisi aukeaman artikkelin liittyen Kaipolan tehtaan tilanteeseen. Artikkeli oli valtalehden tekemäksi omituinen, siitä jäi lukijalle outo olo. Jutun juuri oli hakusassa ja haastattelut hakuammuntaa. Positiivisuus puuttui ja kurjuus korostui. 

Ei Jämsä ole huono paikka asua tai yrittää. Jämsän sijainti ja liikenneyhteydet ovat hyvät.


Himosta ei tee huonoksi se ettei siellä ole kylpylää. Oikeastaan perinteisten kylpylöiden aika on jo ohi. Uusia ideoita kehiin. Sisäpelihallia ja yleistä saunaa Himokseen tarvitaan. Saunakylästä on syntymässä pienillä resursseilla Jämsään arvokas kansanperintönähtävyys.

Harvassa pikkukaupungissa on ollut kahta paperitehdasta. Toisen sulkeminen ei merkitse maailmanloppua. Tuskimpa tehdas jää tyhjilleen? Tuetaan yhdessä niitä joilla työt loppuu. Kun maaseudulle muuttaminen lisääntyy, on Jämsällä tarjota tiloja ja tontteja. Sanonta, "Jäi kun Jämsän Äijä taivaasta" on ollut käänteinen kaiken aikaa. Jämsällä on mennyt hyvin ja menee jatkossakin.

Jämsällä on 100 km Päijänteen rantaviivaa ja lukuisia pienempiä järviä rantoineen. Kuka kertoisi mistä Jämsää ihanampia asuinsijoja Suomesta löytyisi? Jämsällä on ollut oma sairaala ja päivystysvastaanotto joista ei pidä luopua. Vankka peruste sairaalan ja  ympärivuorokautisen päivystyksen tarpeelle on Himos. 

Jämsän taajama elää seesteistä aikaa, josta suunta on ylöspäin. Jämsästä saa asunnon murto-osalla euroja verrattuna Helsinkiin, Tampereeseen tai Jyväskylään. Eli myykää asuntonne ruuhkasuomen Kauniaisista tai Keravalta ja muuttakaa Jämsään etätöihin. Taskurahaa jää mukavasti välistä vaikkapa veneen ostoon. Jämsä on ihana paikka asua!

Risto Ahonen

Pispalantie 9, 42100 Jämsä, puh. 0400 640 630

tiistai 13. lokakuuta 2020

Tappaako korona tunneilmaisun?

Kyynärpäät yhteen koronatervehdyksiä näkee, se on keksitty korvaamaan kättelyä. Halaus etenkin julkisilla paikoilla on jo harvinainen näky. Olen avoin tunneihminen jolla on tapana halata tuttuja ja jopa vieraampiakin. Halauksella annan tunteeni välittyä toiselle, saan siitä myös itse henkistä energiaa. Koronapelon läheisyyttä eristävä vaikutus on tunne-elämälleni järkytys. 


Kävin infektiolääkärin vastaanotolla, Tapasin täysin naamioituneen ihmisen, jonka saatoin äänestä tunnistaa naiseksi. Tuskin tunnistaisin jos tapaisimme toistamiseen. Kasvomaski on tehokas tunnesuodatin. Silmistä on vaikea päätellä onko välittyvä tunne myönteinen vai kielteinen. Ikääntyneiden, joilla kuulo on jo heikentynyt, on vaikea saada selvää maskin käyttäjän puheesta. Kaikkiaan maskin käyttö yleisillä paikoilla vaikeuttaa ihmisten kykyä tunnistaa toisiaan. Kodeissaan ja etenkin hoitolaitoksissa asuvien senioreiden tapaamisrajoitteet ovat mittava ja vakava psyykkinen rasite, jonka koronapelko on aiheuttanut. Rajoitteiden hyödyt ja haitat on asetettava avoimemmin esille.

Rohkenen todeta, että minulle kättely ja halaaminen edustavat vastustuskykyä ja psyykkeä vahvistavaa vuorovaikutusta. Toivottavasti koronan tunneilmaisurajoitteet eivät muuta vuorovaikutuskulttuuria pysyvästi. Jo kuukausienkin mittainen paitsio tunneilmaisun saralla saattaa iskostua etenkin pienten lasten alitajuntaan.

En ole omaksunut koronatervehdystä. Toivon, että halataan kun tavataan. Jutellaan vaikka etäämmältä toisillemme ilman maskia, jotta tunneilmaisu välittyy. Pesaistaan käsiä tarvittaessa, se ei köyhdytä tunneilmaisua, sen voi vakiinnuttaa hyväksi tavaksi.

Risto Ahonen

torstai 17. syyskuuta 2020

Pakote on huono renki

Pakotteista on tullut aikamme kylmän sodan ase jota käytetään ahnaasti uhitellen jo ennen kuin diplomaattisia tunnusteluja saati keskusteluja on edes harkittu. Hektinen reagointi syntyy usein reaaliaikaisen someviestinnän seurauksena. Valtioiden päämiehillä ja ministereillä ei ole aikaa kohdata toisiaan kuunnellen ja keskustellen. Ensireaktio on uhmakas uhittelu joka tappaa diplomatian.

Uhmakas käyttäytyminen on yleistynyt aikusväestöön huonoksi tavaksi, vaikka se kuuluisi ymmärrettävästi vain murrosikään jolloin ihmisen identiteetti vasta vahvistuu.

Pakotteet ovat pääosin taloudellisiin ja aineellisiin arvoihin perustuvia rajoituksia/seuraamuksia. Pakotteiden todellinen vaikutus jää usein niitä asetettaessa arvioimatta. Kansalaisten ja kansainvälisten toimijoiden mielipiteet sivuutetaan vaikka pakotteita asetetaan tavoitteena mukamas demokratian, tasa-arvon, ihmisoikeuksien ja ilmaisuvapauden lisääminen.

Esimerkiksi Suomen osallistuminen Venäjän vastaisiin pakotteisiin on ollut kansantaloudellemme ainoastaan haitallista. Kukaan tuskin on pakotteista hyötynyt, saati että ne olisivat edistäneet ystävyyttä, sopimista ja demokratiaa. Pakotteiden kohteeksi joutuva oppii toki toimimaan pakostikin omavaraisemmin. Tuskin koskaan pakotteet ovat herättäneet osapuolten välistä sympatiaa tai käynnistäneet rakentavaa keskustelua joka olisi johtanut sujuvasti erimielisyyksistä sopimiseen.

Tarjoan uhittelun vaihtoehdoksi empaattista diplomatiaa jonka uskon johtavan  parempaan tulokseen kuin pakottamisen. Jokainen miettiköön omaa lähipiiriään ja miten pakottaminen erimielisyyksien ratkaisemiseksi siinä toimisi?
Pakotteet ovat aineellistuneen hektisen aikamme kansainvälistä tunneälyllistä taantumusta todistava ilmiö. Toisaalla näen onneksi eriarvoisuuden ja erilaisuuden  kohtaamisen muuttuvan osin suvaitsevaisemmaksi, joten uskon ääripäiden kohtaavan aikanaan toisensa ja typerien pakotteiden siirtyvän historiaan.

Risto Ahonen 


torstai 27. elokuuta 2020

Kaipolan tehtaan sulkupäätös herättää kysymyksiä


UPM:n johtaja totesi, että kaipola on sijaiskärsijä. Hän sanoi, että jokainen kivi tuotannon tehostamiseksi on käännetty ja tehdas on toimintakunnossa. Paperitehtaan henkilöstö on erityisosaavaa ja innovatiivista. Tehdas on ok, eli Jämsähän tässä on sijaiskärsijä, sekä ohessa koko Suomi.

Voidaanko demokraattisessa valtiossa sulkea toimiva tehdas kysymättä ensin valtiolta tukea? Onko pörssiyhtiöllä oikeus olla paikallisesti yhteiskuntavastuuton tehdessään näin suuria päätöksiä?

Herää myös kysymys, mikä poliittinen tavoite on päätöksen takana? UPM:n tavoite on voiton maksimointi. Käytettiinkö nyt koronan aiheuttamaa poikkeustilaa ja sen pelkoja hyväksi? Päätös syntyi myös aikana jolloin pääministeri pohti Suomeen työajan lyhennyksiä.

Jos Kaipola olisi Kontupohja, sen työntekijät voisivat perustaa yhtiön joka jatkaisi toimintaa. Toiminta saattaisi olla hyvinkin kannattavaa suomalaisessa omistuksessa ja pörssiin listautumatta.

Moni miettii näitä lukuisia inhimillisiä vaihtoehtoja joiden toteuttamisen esteenä lienee vain tunteeton pörssiyhtiö ja vajavainen yhteiskuntajärjestelmä.

Risto Ahonen

tiistai 4. elokuuta 2020

Mitä kasvomaskit ja käsidesit meihin vaikuttavat?


Käsidesiä on tarjolla jokaisessa sisäänkäynnissä. Käsidesistä ja kasvomaskeista on tullut mittava myyntiartikkeli. Hygienia on hyväksi, mutta mietitään myös kääntöpuolta. 

Käsien peseminen vedellä on ilmeisen haitatonta. Käsidesin käyttö rasittaa ihoa ja poistaa myös hyödyllisiä bakteereita. Entäpä kasvomaski? Hapenottokyky heikkenee ja etenkin sydämen vajaatoiminnasta kärsiville kasvomaski on terveysriski. Kasvomaskin vaikutuksesta hengitysilman laatu osin heikkenee, joskin maski suodattaa myös useita haitallisia ilman epäpuhtauksia. 

Miten kasvomaskin ja käsidesin runsas käyttö vaikuttaa autoimmuunijärjestelmän eli ihmisen vastustuskyvyn vireyteen ja toimivuuteen? Olemmeko uuden kompromissin kynnyksellä? Tuleeko poikkeustilasta uusi vakiintunut käytäntö?

Lapsen vastustuskyky tuskin vahvistuu jos estämme virusten ja bakteerien hyökkäykset fyysisesti, kemiallisesti lääkehoidoilla, rokotteilla ja antibiooteilla.
Entä aikuisten autoimmuunijärjestelmän ylläpitäminen, vahvistuuko vai heikkeneekö vastustuskyky käsidesin ja kasvomaskin käyttäjillä?

Rokotteita kehitettäessä ovat valmistajien vaakakupeissa poikkeuksetta rokotteen edut ja riskit sekä tiedostetut ja tiedostamattomat haitat. Olemmeko virusten/immunologian suhteen jo sillä polulla josta ei ole paluuta? 

Käyttäytymiskulttuurimme on saanut jo kolauksen. Kättely on kyseenalaistettu ja sijaan on tullut outo kyynärpääkosketus. Jopa läheisten kesken on halaus ja hyväily etenkin julkisilla paikoilla jo lähes paheksuttavaa. Tunneilmaisu on köyhtynyt, koska halauksille ei ole olemassa korviketta, suutelemisesta puhumattakaan. Tunneilmaisu ja vuorovaikutus köyhtyy koska kasvomaskin käyttäjän hymy tai nauru ei näy. Pitääkö uusin elein opetella kertomaan hymyilevänsä?

Mistä tämä virusongelma on saanut alkunsa ja mikä on tulevaisuus?
"Koronakysymykset" ovat tietoviisaillekin vastaajille arveluttavia. Puolin jos toisin näkökantoja joudutaan puolustamaan käyttäen epävarmuutta kuvastavia ilmaisuja "mahdollisesti, toivottavasti ja oletettavasti" jne...

Tämän pohdiskelun kirjoittajana olen elänyt poikkeuksellisen hyvän elämän. En ole kokenut sotia, en tappavia epidemioita, en pula-aikoja. Olen rakastanut, halannut ja elänyt "onnellisten tähtien alla" elämäni vuodet. Toivon ettei Koronan aiheuttama aaltoliike yltyisi myrskyksi, vaan laantuisi ja lapsenikin voisivat elää onnellista tunnerikasta elämää.

Risto Ahonen