tiistai 13. lokakuuta 2020

Tappaako korona tunneilmaisun?

Kyynärpäät yhteen koronatervehdyksiä näkee, se on keksitty korvaamaan kättelyä. Halaus etenkin julkisilla paikoilla on jo harvinainen näky. Olen avoin tunneihminen jolla on tapana halata tuttuja ja jopa vieraampiakin. Halauksella annan tunteeni välittyä toiselle, saan siitä myös itse henkistä energiaa. Koronapelon läheisyyttä eristävä vaikutus on tunne-elämälleni järkytys. 


Kävin infektiolääkärin vastaanotolla, Tapasin täysin naamioituneen ihmisen, jonka saatoin äänestä tunnistaa naiseksi. Tuskin tunnistaisin jos tapaisimme toistamiseen. Kasvomaski on tehokas tunnesuodatin. Silmistä on vaikea päätellä onko välittyvä tunne myönteinen vai kielteinen. Ikääntyneiden, joilla kuulo on jo heikentynyt, on vaikea saada selvää maskin käyttäjän puheesta. Kaikkiaan maskin käyttö yleisillä paikoilla vaikeuttaa ihmisten kykyä tunnistaa toisiaan. Kodeissaan ja etenkin hoitolaitoksissa asuvien senioreiden tapaamisrajoitteet ovat mittava ja vakava psyykkinen rasite, jonka koronapelko on aiheuttanut. Rajoitteiden hyödyt ja haitat on asetettava avoimemmin esille.

Rohkenen todeta, että minulle kättely ja halaaminen edustavat vastustuskykyä ja psyykkeä vahvistavaa vuorovaikutusta. Toivottavasti koronan tunneilmaisurajoitteet eivät muuta vuorovaikutuskulttuuria pysyvästi. Jo kuukausienkin mittainen paitsio tunneilmaisun saralla saattaa iskostua etenkin pienten lasten alitajuntaan.

En ole omaksunut koronatervehdystä. Toivon, että halataan kun tavataan. Jutellaan vaikka etäämmältä toisillemme ilman maskia, jotta tunneilmaisu välittyy. Pesaistaan käsiä tarvittaessa, se ei köyhdytä tunneilmaisua, sen voi vakiinnuttaa hyväksi tavaksi.

Risto Ahonen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.