perjantai 12. huhtikuuta 2019

Miksi hävittäjähankintaa ei arvostella?


Miksi hävittäjähankintaa ei arvostella?

Hävittäjähankinnoista ei keskustella asiantuntevan kriittisesti. Puolustusvoimat toimivat Suomessa sisäisten voimasuhteidensa mukaan itseohjautuvasti, koska poliitikot eivät käytä valtaansa asiantuntevasti kuten pitäisi. On erittäin epätodellista, että mikään taho uhkaisi Suomea aseellisesti ellemme itse asetu ulkopuolisen konfliktin osapuoleksi. Mikäli todellinen uhka olisi olemassa, niin eikö pitäisi investoida ilmatorjuntaan eikä hävittäjiin? Hävittäjien hankinta on aseteollisuuden, USA:n ja Naton toiveiden mukaista.

Lopullinen päätös uusista hävittäjistä tehdään vuoden 2021 loppuun mennessä. Hankkeen ensimmäinen merkittävä tehtävä oli valmistella ja lähettää tietopyynnöt Ison-Britannian, Ranskan, Ruotsin ja Yhdysvaltain puolustushallinnoille. Näitä pyydettiin ohjaamaan Suomen esittämä tietopyyntö edelleen oman maansa monitoimihävittäjiä valmistavalle teollisuudelle. Miksi maailman parhaita hävittäjiä valmistava naapurimaamme Venäjä ei ole tarjouskyselyssä mukana? Kysymys on venäjävastaisten mielestä absurdi. Kysymys on oleellinen puolueettomuuttamme ja turvallisuuttamme ajatellen!

Uusien hävittäjien hankintahinnan on etukäteen arveltu olevan 5–10 miljardin euron luokkaa. Suomen 2019 puolustusmenot ovat valtion budjetissa 3,1 miljardia. Puolustushallinnossa on toistaiseksi oltu hiljaa siitä, että uusien koneiden koko elinkaarikustannus, siis niiden käyttö-, huolto- ja päivityskulut ovat moninkertaiset hankintahintaan nähden. Uudet hävittäjät maksavat elinkaarensa aikana arviolta 20–30 miljardia euroa hankintahinnan päälle. Jos hävittäjien kokonaiskustannuksiksi niiden käyttöaikana arvioidaan 40 - 50 miljardia, niin onko siinäkään vielä kaikki, tuskin on?

Suomen velka 2019 lopussa on noin 109 miljardia euroa. Suomen valtion kokonaisbudjetti asettuu 2019 noin 55 mrd. euroon, eli hävittäjähankinnan kokonaisvaikutus on samaa luokkaa tai jopa suurempi. On todella hämmästyttävää etteivät päättäjät ole hävittäjähankintaa ennalta kyseenalaistaneet.
Hävittäjähankinta kurjistaa ja velkaannuttaa Suomen vuosikymmeniksi. On absurdia, että näin kallis hanke toteutettaisiin vain epätodellisten, kuvitteellisten pelkojen tai ulkopuolisten tahojen toivomusten perusteella.



torstai 4. huhtikuuta 2019

Himoksen kylpylä parhaalle paikalleen

Kylpylä parhaalle paikalleen
Kuka on allekirjoittanut Himoksen kylpylän aiesopimuksen? Kuka kantaa vastuun kaavoituksesta? On uutisoitu, että hankkeen käynnistämiselle annettiin lisäaikaa 3.2.2020 saakka. Mikäli hanke raukeaa se johtaisi seitsemän vuoden karenssiin!? Aikalisä ja älyttömät ehdot liittyvät Peikkometsän  toteutukseen jota viimeksi on suunniteltu. Kylpylähotelli pitää rakentaa HCR:n nykyisten majoitustilojen jatkeeksi jotakuinkin alkuperäiselle paikalleen. Paikka on "Säyrylän pellolla" vapaa, eikä lakiperustaista estettä toteutukselle ole vaikka yksityisten eturistiriitojen nimissä niin väitettäisiin. On käsittämätöntä miksi kylpylä on suunniteltu sijoitettavaksi ahtaalle Peikkometsän alueelle. Peikkometsä on luonnonkaunis puisto Kuikan historiallisten rakennusten vierellä. Peikkometsässä sijaitseva teatterin betoninen katsomo on purkamatta. Peikkometsässä sijaitsevaa kiipeilyrataa voisi kehitellä arvokasta puustoa kaatamatta. Säilytetään Peikkometsä Himoksen kokonaisuutta kaunistavana puistona jossa voidaan järjestää ulkoilmatoimintaa ja tilaisuuksia.
Ainoastaan yksityiset eturistiriidat ovat esteenä parhaalle toteutukselle. En ryhdy avaamaan eturistiriitoja tai nimeämään kaveripiirejä jotka parasta toteutusta vastustavat. Avointa poliittisten päättäjien, investoijien ja yrittäjien välistä keskustelua kyräilyn sijaan tarvitaan. Kokonaisuutta ja etenkin tulevaisuutta ajatellen on päätökset viisainta tehdä. Juuri annettu vuoden lisäaika riittää mainiosti suunnitelmien palauttamiseksi oikealle tolalleen. Tuskin kenellekään päättäjälle on  epäselvää mikä on taloudellisesti, teknisesti ja toiminnallisesti paras paikka kylpylälle. Kun aikanaan Himoksen katetut hiihto- ja laskettelualueet avautuvat, niin kylpylä integroituu talvihimokseen aiempaa merkittävämmin. Lienee itsestään selvää, että kylpylä liittyy pääosin talvimatkailuun.
Kerrattakoon, että paras sijainti kylpylälle on matkailijoita ja etenkin majoittujia ajatellen laskettelurinteiden välittömässä läheisyydessä. Mikäli toimija on HCR, niin heille majoituskapasiteetin keskittäminen ja laajennusmahdollisuus ovat merkittävä etu. Siirtyminen kylpylään liittyvistä majoitustiloista rinteille pitää tulevaisuudessa onnistua ilman autoa tai muita kuljetusvälineitä.