torstai 11. marraskuuta 2021

Liennytetään rokotekeskustelua


Julkinen keskustelu koronarokotteiden hyödyistä ja haitoista ei ole rakentavaa, se ruokkii vastakkainasettelua. Rokotteista on ollut hyötyä kautta historian, mutta kiistatta on ilmennyt myös rokotehaittoja, joita ei ole tähän mennessä riittävästi tutkittu ja tunnistettu. 


On ihmisiä joille rokote on suurempi riski kuin sairastettu korona.
Vastakkainasettelu on haitallisesti kärjistynyt. Rokottamattomia leimataan rokotevastaisiksi jollaisia he eivät yleisesti ole. Terve kriittisyys kumpuaa epävarmuudesta ja epätietoisuudesta. Asialliselta kritiikiltä ei pidä sulkea silmiä, eikä rajoittaa sen medianäkyvyyttä, siitä voi oppia ja rakentaa sen avulla parempaa tulevaisuutta. Koronan torjunnassa ei ole vielä onnistuttu. 

En ole rokotevastainen, mutta vaadin rokotevahinkojen tutkimista, toteamista ja avointa tiedottamista sekä rokotevahinkojen sisällyttämistä kansanterveyslakiin.
Tunnen rokotevahinkovastuun puutteellisuuden, koska olen toiminut STM:n rokotehaitta -työryhmän jäsenenä. Laadimme oppaan rokotteista sairastuneille, arjessa selviytymisestä, mutta vastuu haitta-asteen ja korvauksien määrittelystä on edelleen vakuutusyhtiöiden poolilla. Rokotteiden valmistajat on vastuusta vapautettu, eikä vahinkovastuuta ole sisällytetty Suomen kansanterveyslakiin, kuten kuuluisi olla. Sisällytetään rokotehaitat kansanterveyslakiin, josta tehty kansalaisaloite on kerännyt jo yli 5000 kannattajaa, https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/8666.

Jos vastuu rokotevahingoista olisi selkeästi kansanterveyslaissa määritelty ja tiedottaminen vaurioista avointa sekä luotettavaa, niin epämääräisiin mielikuviin perustuva rokotepelko ja rokotevastaisuus vähenisi. Vastuullisuuden myötä luottamus kansanterveysjärjestelmään lisääntyisi.
Nyt vallitsee epämääräisten pelkojen ilmapiiri, jossa syntyy epätietoisuuden tuottamia mielikuvituksellisia taruja rokotteisiin liittyen. 

Julkaistaan rokotteiden hyödyistä ja haitoista kiistatonta tasapuolista tietoa, se on ainut järkevä tapa toimia. Rokotettujen ja rokottamattomien vastakkainasettelun pitää nyt tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa loppua. Keskustellaan sivistyneesti siitä miten yhteinen hyvä saavutetaan vastuullisesti toimien ja väistämättömät vauriot korjaten.

Risto Ahonen
Jämsä

sunnuntai 5. syyskuuta 2021

Kauanko vaikeneminen vielä kestää?


Elämme aikaa joka muistuttaa siitä miten prosessi sikapiikin suhteen eteni. Pandemrix kiellettiin kun vaurioita oli syntynyt niin useita ettei sattumaa tai muita vaikuttajia voitu enää todeksi luonnehtia.

Nyt sydänlihastulehduksia ja tukoksia on jo moninkertainen määrä verraten Pandemrixin haittoihin ja edelleen kolmatta rokotekierrosta kaavaillaan.

Henkilökohtaisesti tiedossamme on rokotteen jälkeisiä kuolemia ja useita vakavia sydänkomplikaatioita, joten kaikkiaan niitä on todennäköisesti Suomessa vähimmilläänkin useita satoja, ellei jo tuhansia?

Tilanne on aivan absurdi. Koronakuolemiksi ja tehohoidon perusteeksi kirjautuu korona jos varsin epäluotettavaksi todettu koronatesti antaa positiivisen tuloksen. Varsinainen tehohoidon tarve tai kuolinsyy ei useinkaan ole yksiselitteisesti korona.
Tiedon epäluotettavuudesta piittaamatta tiedotusvälineet toistavat useasti vuorokaudessa koronakuolemien ja tehohoidettavien tilastoja.

Vastaavasti rokotteen jälkeen ilmenevä sydänlihastulehdus tai tukos on mitä ilmeisemmin rokotteen aiheuttama, mutta tästä tiedotusvälineet vaikenevat.

Nyt tarvitaan avointa vertailua koronan jälkeen kuolleiden ja rokottamisen jälkeen kuolleiden kesken. Huomionarvoista on, että koronatestaukset tilastoidaan tarkasti, mutta rokotehaitoista ei ole pakollista ilmoitusvelvoitetta, eli dataa rokotevaurioista ei edes haluta tilastoida luotettavasti.

Rokotteesta kuolleen henkilön isän  lausuma; "Eihän se haittailmoitus tuo tytärtäni takaisin." Miettikää!

On korkea aika avata tiedotusvälineissä todellisuus kansalaisten tietoisuuteen.

Käsittämättömintä tässä tilanteessa lisäksi on koronapassin käyttöönottamisen suunnittelu!?

Yt. Risto Ahonen
Viestintäsuunnittelija, toimittaja, kirjailija.
Jämsä

sunnuntai 27. kesäkuuta 2021

Nyt tulitauko piikkisotaan

Koronarokote jakaa kansaa kahtia. Sama ilmiö näkyy kautta koko telluksen. 

Rokotemyönteisyyden aktivoiminen on ymmärrettävästi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ja hallituksen ensisijainen tavoite. Rokotekriittisyyttä yritetään epätoivoisesti rajoittaa. Rokotevastaisuus on ilmiö joka syntyy kriittisyyden rajoittamisesta ja yhteiskunnan vastuuttomuudesta rokotevahinkojen suhteen.

Todetaan yhdessä tuumin se mikä totta on? Rokotteista on hyötyä, mutta ne aiheuttavat myös vakavia haittoja, jopa kuolemia. Rokotteet ovat kiireellä tehtyjä ja kokeellisia pääosin vuoteen 2023 saakka. Vastuuta rokotevahingosta ei ole määritelty riittävästi Suomen kansanterveyslaissa. Rokoteista syntyvien haittojen tunnistaminen on lapsenkengissä.

Vastakkainasettelu on ikävä ilmiö. Kun aika näyttää todeksi sen mitä vielä arvellaan puolin jos toisin, niin selityksille ei riitä palstatilat missään mediassa. 

Ehdotan tulitaukoa tässä piikkisodassa. Ensinnäkin tunnustetaan rokotteiden hyödyt ja haitat. Lisätään kansanterveyslakiin tarvittavat pykälät rokotehaittojen ilmoittamisesta, todentamisesta ja korvauksista. Otetaan yhteiskunnallinen vastuu vähättelemättä vaurioita joita syntyy.

Ei ole häpeä tunnustaa, että homma ei ole ollut hanskassa, vaikka olemme selviytyneet keskimääräistä paremmin, osin jopa hyvin. Koronaviruksen torjuntaan liittyy nyt vastakkainasettelua, joka lientyy vain tunnustamalla tosiasiat, tehdyt virheet ja yrittämällä yhdessä paluuta normaaliin.  

Risto Ahonen

Jämsä


perjantai 16. huhtikuuta 2021

Rättisulkeista halki Suomen


Bussimatkalla etelästä pohjoiseen, tuhat kilometria, 12 tuntia taukoineen, siinä ehtii ajatella kaikenlaista. Oli sovittu, että bussissa käytetään maskeja. Kyllä käytettiin ja poikkeuksetta samaa rättiä joka tauolla kahvitellessa vedettiin leuan alle ja taas takaisin naamalle. Huh heijaa mitä teatteria.

Käsitykseni maskin käytön hyödyistä ja haitoista vahvistui. Yleistynyt maskin lumekäyttö on käyttäjille ja ympäristölle haitallista. Käsi sydämelle, kuka käyttää maskia oikein? EIPÄ JUURI KUKAAN, paitsi terveydenhuollon henkilöstö.

Koska tapahtuu herääminen? Milloin maskisuositus saa huutia? 

Keräilen teiden varsilta ja kauppojen pihoilta maskeja roskiksiin. Joku katsoo sillä silmällä, että hullu kun noihin naamarätteihin koskee! Tuuli on riepotellut maskeja puiden oksille puistoihin sekä vesistöihin. On mustia, valkoisia ja sinisiä maskeja. Maatuminen kestää vuosikausia! Ensi kesänä saa uidessa maskin naamaansa ja uistellessa nappaa maskipäisiä haukia. Monikohan pikkueläin saa todellakin maskin kumirenksusta kaulaansa?

Maskisuositusta ei juuri kukaan uskalla arvostella, kyseenalaistaa. Maskin käytöstä on tullut ikään kuin uskonto. Ihmiset uskovat hyötyihin, vaikka näkevät vain haittoja. Jos aiemmin meni naamion kasvoilla kauppaan, tuli vartija tarkistamaan millä asialla? Nyt sama vartija saattaa muistuttaa jos et käytä maskia? Valvontakamerasta ei tunnista ketään. Me ihmiset emme tunnista toisiamme, emmekä saa puheesta selvää. Ikävintä on etteivät tunteet näy ja välity. 

Vaikka kysymyksessä on suositus, sitä tulkitaan pakoksi. Nuorille suositus on aina yhtä kuin pakko jos rehtori tai opettaja pyytää käyttämään oppitunnilla maskia. Maskin käyttöön motivoidaan velvollisuudetuntoon vedoten. Jos et käytä niin olet vastuuton muita ihmisiä kohtaan.

Maski laukaisee migreenin, se on jo todistettu. Mitä kaikkea muuta terveydellistä haittaa maskista on, se luettelo on pitkä. Esimerkiksi sydämen vajaatoiminnasta ja hapenottokyvyn ongelmista kärsivälle maski voi aiheuttaa vakaviakin ongelmia. Viruksen tarttumisen estämisessä maskin vaikutus on kyseenalainen. Eli kuten jo aluksi totesin, maskin käyttö on perusteltua vain terveydenhuollossa työskentelevillä.

Maskisuosituksesta on järkevä luopua. Maskia ei pitäisi käyttää elleivät ilman epäpuhtaudet, kuten esimerkiksi keväinen katupöly sitä henkilökohtaisista syistä edellytä.