keskiviikko 23. syyskuuta 2015

Tasavertaisuus suomalainen perusarvo 1

Tasavertaiset konstit tulonjakoon – tie hyvinvointiin

-          Huippuansiot sekä minimipalkka kohtuullisiksi  
-          Palkat, palkkiot, osingot sekä omaisuus julkisiksi ja tasavertaisesti verolle
-          Verotuksen progressiivisuutta pitää tarkistaa

Valtion tuloveroasteikko 2015 (Voimassa toistaiseksi) 

Vuodelta 2015 toimitettavassa verotuksessa määrätään tuloverolain (1535/1992) perusteella valtiolle ansiotulosta suoritettava tulovero progressiivisen tuloveroasteikon mukaan seuraavasti:
Verotettava ansiotulo,
euroa
Vero alarajan kohdalla,
euroa
Vero alarajan ylittävästä tulon osasta,  %
16 500—24 700
8
6,5
24 700—40 300
541
17,5
40 300—71 400
3 271
21,5
71 400—90 000
9 957,50
29,75
90 000—
15 491
31,75

Lomarahojen puolittaminen on mainio konsti kun tasavertaisuutta tavoitellaan.

Varallisuusvero on perintöveroa merkittävämpi eriarvoisuutta eliminoiva toimenpide. Perintöveroakin tarvitaan, mutta sen kohdentamisessa on parantamista.

Joustavuutta työajan käyttöön tarvitaan, ei niinkään työajan pidentämistä.

Yritysten osingonjakoon on asetettava kohtuusraja. Ylimääräinen tulos on sijoitettava tuotannon ylläpitämiseen, investointeihin tai työllistämiseen kotimaassa.

Johdon palkkoihin ja palkkioihin on säädettävä kohtuullisuuskatto.

Kannustavat palkkausjärjestelmät eivät toimi, työn pitää olla kannustavaa.

Irtisanomisperusteita pitää uudistaa kaikilla tasoilla. Irtisanomissuoja/-peruste tai ”kultainen kädenpuristus” on usein kohtuuton.

Työsopimukset on vahvistettava vakituisiksi määräajassa.  
Pätkätyöt saa sallia vain erityisluvan mukaisesti.


Ammattiliittojen aika ei ole ohi, niitä tarvitaan heikompien ja vähäosaisimpien puolustajiksi. Hallitus tai eduskunta evät voi edustaa palkansaajia tasavertaisesti, ryhmäkohtaisesti ja ammattitaitoisesti.

sunnuntai 20. syyskuuta 2015

Suomi sukeltaa välivedessä vaikka pinta ja pohja näkyy



Kahden kohtalaisesti selviyneen sukupolven aika on eletty. Suomi on piipahtanut kansainvälisen kehityksen eliitissä ja välisukellus sameaan veteen on vaikea hyväksyä henkisesti. Jopa pohjakosketus on Suomelle pelottavasti mahdollista.

Sotejärjestelmämme ei ruoki riittävästi oma-aloitteisuutta ja kannusta työhön. Viimeaikaiset aikuisten ihanteet ovat helppo työaikaan sitoutumaton työ, hyvä palkka, viikottainen viihteellä oleminen (maksimaalisen runsas vapaa-aika) ja ulkoisesti varakkaan oloinen elämä. Velaksi elämisestä on tullut kansan pahe pikavippeinen ja visajärjestelmineen. Velka ei ole veli edes vippiä otettaessa. Varallisuuskuplassa elävät ihmiset rikastuttavat aidosti niitä joilla on pääomaa ja varallisuutta ennestäänkin liiaksi.

Elämisen rytmi ontuu. Toiminnallisen vapaa-ajan ja viihteen kellottaminen iltakymmeltä alkavaksi ja aamukolmelta loppuvaksi ei ole peruskoulun yläasteelaisten keksintö. Me aikuiset olemme rytmin rukanneet. Viikonloppuina ja arkivapaina öitään valvovat ihmiset eivät ole timmikunnossa työpaikallaan tai peruskoulun penkillä. Ihmisillä on tietoa terveistä elämäntavoista enemmän kuin koskaan, mutta silti eletään epäterveesti. Ravinnon, liikunnan ja levon tasapainon vaikutus terveyteen on kiistaton, mutta aniharva pystyy toteuttamaan tietoaan käytännössä.

Valtaosa meistä ns. sivistyneistä ihmisistä elää yli varojen tai tuhlaa rahojaan tarpeettomiin turhakkeisiin. Kulutustuhlauksen voi laittaa myös verolle, mutta siihen eivät elintasopäättäjät pysty, koska oma lehmäkin on ojassa.

Aivan viimeaikoina, syksyä 2015 elettäessä, on kaiken kukkuraksi alettu kierrellä kuumaa puuroa. Puuro on sotejärjestelmämme, valtion talouden heikko tila sekä parasta sosiaalista tasoa tavoittelevien ihmisten virta valtioista toiseen. Kulttuurien ennenaikainen yhteen sovittaminen on EU:n ja koko maailman ongelma. Äärimmillään käydään kisaa siitä mitkä  suurvallat saavat näyttää esimerkkiä eettisesti siitä miten ihmisen tulisi elää. Suomi on siirtynyt esimerkin näyttäjästä peesaajaksi ja peesattavan valinta jakaa mielipiteitä. Suomi ei ole ollut poliittisesti näin rikki vuosikymmeniin.

Poliittinen rikkonaisuus voi johtaa valtion sisäiseen kapinaan. Eheytyminenkin on mahdollista, mutta se voi toteutua vain sinnikkäästi neuvottelemalla. Viimevuotiset hallituksemme ovat yrittäneet neuvotella huonolla menestyksellä. Ehtoja on esitetty liian tiukasti kansan enemmistölle, eli niille joiden työllä rikkaat rikastuvat. Tätä eriarvoistumista nyt vastustetaan.

Vaikka varakkaiden kassoihin on karttunut liikaa, niihin ei ole uskallettu kajota. Aarteet on jopa laillisesti annettu kätkeä piiloon paratiisisaarille. Näin tämän pienen kansan ei kannata jatkaa elämää. Ihmisten tasavertaisuus on nostettava arvoksi josta uskalletaan puhua, vain siten ammattiyhdistysten voimantarve vähenee.

Elämme aikaa jolloin tiedonvälitys ja eri intressipiirien viestintä on reaaliaikaista. Nopea suunnitteleminen ja sopiminen on mahdollista jos niin haluamme. On aika herätä lumeunesta ja ryhtyä rakentamaan suomalaista tasa-arvoa lisääntyneen eriarvoisuuden sijaan!

Risto Ahonen
Jämsän Äijä