Tasavertaiset konstit tulonjakoon – tie hyvinvointiin
-
Huippuansiot sekä
minimipalkka kohtuullisiksi
-
Palkat,
palkkiot, osingot sekä omaisuus julkisiksi ja tasavertaisesti verolle
-
Verotuksen
progressiivisuutta pitää tarkistaa
Valtion tuloveroasteikko 2015 (Voimassa toistaiseksi)
Vuodelta 2015 toimitettavassa verotuksessa määrätään
tuloverolain (1535/1992) perusteella valtiolle ansiotulosta suoritettava
tulovero progressiivisen tuloveroasteikon mukaan seuraavasti:
Verotettava ansiotulo,
euroa |
Vero alarajan kohdalla,
euroa |
Vero alarajan ylittävästä tulon
osasta, %
|
16 500—24 700
|
8
|
6,5
|
24 700—40 300
|
541
|
17,5
|
40 300—71 400
|
3 271
|
21,5
|
71 400—90 000
|
9 957,50
|
29,75
|
90 000—
|
15 491
|
31,75
|
Lomarahojen
puolittaminen on mainio konsti kun tasavertaisuutta tavoitellaan.
Varallisuusvero on
perintöveroa merkittävämpi eriarvoisuutta eliminoiva toimenpide.
Perintöveroakin tarvitaan, mutta sen kohdentamisessa on parantamista.
Joustavuutta työajan
käyttöön tarvitaan, ei niinkään työajan pidentämistä.
Yritysten osingonjakoon on asetettava
kohtuusraja. Ylimääräinen tulos on sijoitettava tuotannon
ylläpitämiseen, investointeihin tai työllistämiseen kotimaassa.
Johdon palkkoihin ja
palkkioihin on säädettävä kohtuullisuuskatto.
Kannustavat
palkkausjärjestelmät eivät toimi, työn pitää olla kannustavaa.
Irtisanomisperusteita pitää
uudistaa kaikilla tasoilla. Irtisanomissuoja/-peruste tai ”kultainen
kädenpuristus” on usein kohtuuton.
Työsopimukset on vahvistettava
vakituisiksi määräajassa.
Pätkätyöt saa sallia vain
erityisluvan mukaisesti.
Ammattiliittojen aika ei ole
ohi, niitä tarvitaan heikompien ja vähäosaisimpien puolustajiksi. Hallitus tai
eduskunta evät voi edustaa palkansaajia tasavertaisesti, ryhmäkohtaisesti ja ammattitaitoisesti.
Ei tuo tasavertaisuutta eikä hyvinvointia tämä ehdotos - ei tosiaankaan:
VastaaPoista- palkka- ja omaisuustieodot ovat jo julkisia. Siitä vaan verotoimistoon päättelle lukemaan esim. jokaisen naapurisi palkka- ja omaisuustiedot, jos kiinnostaa. Ja mitä se palkka- ja omaisuustiedon julkisuus sitten vaikuttaa tähän yhteiskuntaelämään? Lähinnä kateutta lisää.
- määäräaikaistöitä ei saa ketjuunnuttaa nytkään. Paikka on vakinaistettava, jos sitä työtä jatkossakin on. Näin ainakin julkisella puolella on jo.
- joustoa työelämään on vaadittu jo pitkään: etenkin työnantajapuoli
- kuka/mikä tekisi päätöksen esittämistäsi kattorajoista palkoille, irtisanomisrahoille tai yrityksen omaisuuden käytölle....eduskuntako? ay-liike?. Ymmärrät itsekinn, että esittämilläsi asioilla Suomi sanoisi hyvästit demokratialle ja siirtyisi totalitaariseen järjestelmään. Samalla menettäisimme sen terävimmän osaavan porukkamme ulkomaille. Liialliset sanktiot pistävät kyllä avainhenkilöt sekä suuren määrän omaisuutta lähtemään maasta pakoon. Sitten sitä oltaiisiinkin sormi suussa, että mitäs nyt.
- kaupuan kahleiden lisääminen ei ole kuluttajan etu. Vuosikymmeniä on tehty työtä kaupan vapauttamiseen eteen ja sen ansiosta saat esim. bussilipun nyt kahdella eurolla Jämsästä Tampereelle. Uusien rajojen ja esteiden rakentaminen olisi paluuta vuosisatojen takaiseen merkantilismiiin.
- Totuus on, että maailmassa ei ole ikinä ollut absoluuttista tasa-arvoa varallisuudessa. Eikä sitä kyennyt tuomaan kommunistinenkaan järjestelmä. Ajatus, että tasataan kaikki kaikkien kesken tasan, on täysin absurdi ja pelkää illusiota.
- Vähäosaisia on autettava - tottakai. Pohjoismainen valtiomalli lähtee siitä ajattelusta.
- Jos suurituloisten tulot ovat jatkuva kateudenaihe eikä haluta muistaa, että he maksvast myös suuret veot, niin siitä vaan yritystä pystyyn ja yrittäjäksi ja rikastumaan. Tai näennäisen ilmaisen koulutuksen kautta lukekoon jokainen itsensä hyväpalkkaisiin hommiin. Meillä on tässä suhteessa kaikilla yhdenvertaiset mahdollisuudet!
Sorry nuo kirjoitusvirheet. Ipadilla ei meinaa enää pystyä kirjoittamaan. Nivelrikko vienyt tarkkuuden ja sormet lipsuvat ahtailla kirjasimilla miten sattuvat.
VastaaPoistaTasavertaisuus on toteutumaton haave, mutta sitä kohti pitää pyrkiä. Rikkaiden veroparatiiseihin piilottamilla varoilla hoituisi koko valtion budjetti, sitä tarkoitan avoimuudella ja varallisuuden verottamisella. Varakkuus on hyvä asia jos se poikii työtä ja yhteistä hyvinvointia.
VastaaPoistaJatkan vielä kun sain syksyn pihahommat tehtyä ja hämäräkin yllätti. Tuosta työnantajan joustovvaateesta sanoisin, että se on duunarin selkänahasta otettu kautta aikojen ja nyt en puhu pk-sektorista. Minä vaan en kannata taloudellista tai teollista kasvua vaan näen sen ympäristöä liiaksi rasittavana jo nyt. Vero maksamisen velvollisuutta, isänmaallisuutta ja yhteisöllisyyttä peräänkuulutan Sauli Niinistön esittämin tavoin. Nykyisen hallituksemme linjausta en pidä hyvänä. Ammattiyhdistystoiminnan aika ei ole Suomessa vielä ohi.
VastaaPoistaJulkaiset Janne yleiskielteisen kannan kirjoitukseeni perustelematta kuinka sinä nämä vaikeat asiat ratkaisisit. Rakentavasti keskustelemalla löytyvät parhaat ratkaisut ja myös erimielisyydet tulevat ymmärretyksi. :-)
Viitaten tuohon tekstiisi:
PoistaOlen ymmärtänyt, että tämä palsta on tarkoitettu keskustelua varten ja on luonnollista, että näissäkään kysymyksissä eivät kaikki ole samaa mieltä. Joten kun on julkinen keskustelublogi, on kestettävä myös erilaiset näkemykset sekä kritiikki.
VastaaPoistaEn pysty selittämään, miten ahneudesta päästään eroon. Se on yleisinhimillinen piirre.Olisi mukavaa, kun ei olisi ahneita ihmisiä. Olisi mukavaa, kun ei olisi sotia, väkivaltaa, ei minkäänlaista vääryyttä. Mutta tähän asti historia on osoittanut, ettei elämä ja maailma ole kuin Herätkää -lehden kansikuva, jossa leijona ja lammas rinta rinnan käyskentelevät paratiisimaisella ruohikolla.
Talouskasvu on välttämätön hyvinvoinnin pysymiselle - saati sen kehittymiselle. En tiedä, kuinka moni on valmis tinkimään totutusta hyvinvoinnista. Harva on saavuttamistaan eduista valmis tinkimään. Sen näkee esim. juuri nyt työmarkkinatilanteessa. Ay-liike pitää saavuttamiaan etuja tärkeänä eikä ole niistä valmis luopumaan.
Jos kaikki alkaisivat vastustaa talouskasvua, seuraukset olisivat huonot erityisesti lapsille, sairaille, vanhuksille, työttömille jne. Verokertymä pienenisi eikä tulonsiirtoihin jäisi rahaa. Näin ollen talouskasvun kovalla vastustuksella syödään vähäosaisten leipää.
Talouskasvu ei ole paha asia, kun se perustuu osaamiseen. Jos se perustuu luonnonvaroihin - kuten NL:ssa ja Venäjällä - sillä on kielteiset puolensa. On maita, joissa talouskasvuun liittyvät suuret ympäristöongelmat - kuten Kiinassa. Mutta esim. Suomen päästöpolitiikka on mennyt hurjasti eteenpäin. Muistele vaikka Jämsänjokea 70-luvulla tai Lievestuoreen liedelampea.
Mtien estät pääomien siirtymisen käytännössä? Eiväthän veroparatiisit ole mukava vaihtoehto, mutta millä saat ne eliminoitua kartalta? Patriotistinen kampaja rikkaille: "pidä rahasi Suomessa"?
Suomi on EU-maa, jonka periaatteisiin kuuluu ihmisten, pääomien, tavaroiden ja palveluiden vapaa liikkuvuus. Näin ollen Suomi ei voi sulkea rajojaan. Jos Suomi sulkisi pääomarajansa, niin maamme ei enää kiinnostaisi sijoittajia ja ulkomaisia investointeja. Taas sahaisimme omaa oksaamme. Suomi tulisi saada pääomille ja investoinneille houkuttelevaksi maaksi,jotta ne täällä pysyisivät ja jotta niitä virtaisi meille päin lisää eikä meiltä ulos.
VastaaPoistaTaloustilanteen parantamiseksi tarvitaan entistä parempaa kilpailukykyä. Rahapolitiikka on nyt EKP:n varassa, joten meille jää jäljelle tuotantokustannukset, joihin voimme vaikutaa finanssipolitiikalla, joka on kansallisesti käsissämme. Tähän voi yhdistää julkiset investoinnit (esim. rataverkon kunnostus, pääkaupunkiseudun vuokra-asuntojen rakentaminen), mutta ongelmana se, mikä on tervein suhde valtionvelan ja julkisten investointien välillä.
Suomi ei nouse kuin työpaikkoja lisäämällä. Yrittäminen on oltava niin kannattavaa ja houkuttelevaa, että pk-sektorin yritykset saadaan nykyistä kasvuhakuisemmiksi. Se on tietty ongelma meillä, että sitä kasvuhakuisuutta ei tarpeeksi ole. Riskihän siihen toki liittyy, mutta se riski tulisi uskaltaa ottaa.
Myös työnteko pitää saada kannustavammaksi. "Kaikki työ on tärkeää". Se oli vaalimottoni v. 2007 ek-vaaleissa. Ja sen moton takana seison edelleen. Työnteon täytyy aina olla houkuttelevampi vaihtoehto kuin olla ottamatta tarjottua työtä - lyhytkestoistakin. Työllä on muutakin arvoa kuten tuo ryhtiä ja mielekkyyttä arkeen, onnistumisen kokemuksia, työkaverit ja sosiaalinen verkosto jne.
Pääomien liikkuvuus yli rajojen on globaali ongelma globaalissa taloudessa. Sitä on yritetty ratkoa ja eräs malli on ns. Tobinin vero. Googlaapas, mitä se tarkoitata. Onko kuitenkaan todennäköistä, että siihen malliin ikinä päästään.
Suomi on avoin talous, mihin liittyy nämä negatiivisetkin puolensa. Mutta mielestäni avoin talous on meille parempi kuin suljettu talous, jonka ääriesimerkkinä on Pohjois-Korea.
Nyt korostetaan kovasti kahtiajakoa työntekijöiden ja työnantajien kesken. Miksi? Eikö tässä tilanteessa pitäisi korostaa enemmän yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Yritin nyt vastata esittämääsi haasteeseen, mitkä keinot näkisin mahdollisina. Lisään vielä innovaatiot ja palveluiden viennin kasvattamisen. Tässä on tärkeätä panostaa koulutukseen ja olen huolissani erityisesti koulutusmäärärahojen leikkaamisesta tulevassa budjetissa.
Nyt on todella ajatuksia herättävää tuo pohdiskelusi Janne. Pitää lukea nuo ajatuksesi huomenissa virkeänä uudestaan ja kommentoidakin. Toisaalta en pidä tästä älypuhelimella peukuttamisesta (somettajakaveri neuvoi kyllä hyvän tekniikan joka on nopea).
VastaaPoista