keskiviikko 18. helmikuuta 2015

Miksi Jämsän kaupunki kohtelee huonosti Himoksen rinneyrittäjää?

Kirjoitan ajatusvirtaa joka Jämsän kaupungin ja Himoksen rinneyrityksen erimielisyysprosessia seuratessa on aivoissani syntynyt. Mielipiteistäni saa olla erimieltä, se on luonnollista. En halua loukata ketään henkilökohtaisesti, vaan haluan herättää kriittisen keskustelun jotta ongelmat vihdoinkin ratkeaisivat sopuisasti neuvottelemalla.
Himoksen kehityshistoria on menestystarina vaikka uusinvestoinnit takkuavatkin. Jämsän kaupunki on sekaantunut aivan liikaa Himoksen matkailuyritystoiminnan kehittämiseen. Kaupungin toimesta on asioita sotkettu, jos on saatu jotain välillä aikaiseksikin. Kaupungin tehtävä on ensisijaisesti luoda ja tarjota niitä mahdollisuuksia joita yrittäjät toivovat. Himoksen rinnealueita on katsastettu suurennuslasilla pilkkuja viilaten. Saman aikaisesti kaupunki on rakentanut Patajoen kanavaa, joka nyt jo painautuu umpeen ja pusikoituu. Hanke kompastui keskeneräiseksi. Kaupunki on jättänyt keskeneräiset hankkeensa maisemoimatta, mutta rinneyrittäjää on patistettu maisemoimaan määräajassa. Patajoen tilan maat ostettiin suurin visioin isosta golfkentästä ja uusista mökkikylistä, sekä hotelleista Päijänteen Siikarannalle. Näillä näkymin mitään ei ole Päijänrannalla tapahtumassa, koska toistamiseen mentiin käräjille keskustelun ja sopimisen sijaan. Uuden Kuikanalueen Golfkentän avajaisia vasta vietettiin, mutta syntyykö siitäkään menestystarinaa? Talvihimos, hiihtokeskus ja rinneyhtiön toiminta on Himoksen ja Jämsän menestystarina.
Himoksen talvitoiminta on matkailun menestystarina valtakunnallisestikin. Vaikka rinneyrittäjää on pidetty löysässä hirressä, on rinneyhtiö edelleen Himoksen ankkuritoiminto josta kaikki muut toimijat ovat eniten riippuvaisia. Yrittäjä on menestynyt, investoinut, sijoittanut tuottonsa Jämsän matkailuun sekä tehnyt toimivat suunnitelmat sen edelleen kehittämiseksi. Kehitys jumittaa Jämsän kaupungin neuvottelukyvyttömyyden johdosta. Rinneyrittäjä on tehnyt viimeksi viimevuonna sovintoesityksen jota ei ole hyväksytty.

Koska hymistely ei nyt auta, niin pitänee pohtia ketkä ovat ne henkilöt joiden vaikutus on avainasemassa. Kaupunginjohtaja Ilkka Salminen on merkittävin vaikuttaja. Vaikka johtaja kuinka yrittäisi piiloutua demokraattisen päätöksenteon taakse, niin hänen sanansa on painavin. Kaupunginarkkitehti Kari Vaara on kaavoitus ja maankäyttöasioissa kunkku. Vaara on käynyt myös käräjillä rinneyhtiötä vastaan, joten hänen osallistumisensa Himoksen kehittämiseen olisi pitänyt mielestäni erimielisyyksien jälkeen jäävätä. Vahvimpien puolueiden valtuustoryhmien johtajat ovat avainhenkilöitä. Keskustan Voitto Suosaari on vuosien saatossa julkisestikin leimaantunut kielteiseksi rinneyrittäjän toiveille. Tiukkaa linjaa edustaa myös Kokoomuksen Aira Putkonen. "Kaupunki ei arvota maan hintaa sen perusteella mitä yritys on tehnyt tai jättänyt tekemättä", toteaa Aira viestissään. Näin näyttää todella olevan, sillä kaupunki pyytää rinneyhtiöltä sovitun option lisäksi indeksikorotettua hintaa, vaikka rakennusoikeutta on alueelta poistettu. Syntyy vaikutelma, että on tehty tarjous jota ei rinneyrittäjän edes haluta hyväksyvän. Siksikö jotta voitaisiin taas todeta, että eihän sille mikään kelpaa? Kateellisiahan aina on, mutta Kokoomuksen yrittäjäjäsenissä ilmenee myös ymmärrystä ja myötämielisyyttä rinneyrittäjää kohtaan. Samoin jakautuvat mielipiteet Keskustapuolueen sisällä. Voitto Suosaaren kanssa eivät kaikki keskustalaiset ole samaa mieltä.
Hajanaisia mielipiteitä löytyy varmasti demareiltakin, mutta ehkä ei niin voimallista kielteisyyttä rinneyrittäjää kohtaan kuin aiempina vuosina, koska valta on vaihtunut. Voimahahmojen Jorma Potin tai Tuomo Alasen kommentteja en ole kylillä kuullut. Uusi Jämsä on perehtynyt tilanteeseen ryhmänä yhtenäisimmin. He ovat käyneet kuulemassa rinneyrittäjää. Jyrki Kokon myönteinen tahtotila sopimiselle on kiistaton. Vasemmistoliiton edustajat ovat jo useaan otteeseen puhuneet erimielisyyksien selvittämisen puolesta. Arja Paakkasen ääni ei ole tullut kuulluksi valtuustossa. Jämsän vihreiden kanta ei ole kovin näkyvä ainakaan vielä Tommi Tapiaisen valtuustokaudella. Perussuomalaisten Marko Simonen on vaikuttanut voimakkaasti sopimisen puolesta. Simosen ehdotus rinnealueiden myymisestä yrittäjälle yhdellä eurolla on loistavin esitys aikoihin. Yrittäjähän on maksanut vuokransa ja tuonut toiminnallaan Jämsälle yhteistä hyvää moninkertaisesti vuokramaidensa lunastusarvoa ajatellen. Jämsän kotiseutuyhdistys on rinneyrityksen todellisen arvon Jämsälle oivaltanut, mutta sen aloitteesta myönnetty Jämsämitali ja Ilkka Salmisen ojentama Äijäpysti ovat lumetta kunnes perusasioista on sovittu.
Pienellä paikkakunnalla erimielisyysasiat muodostavat ihmisten vuorovaikutuksen kautta havaittavia klikkejä. Klikit tulevat näkyviksi kun seuraa vuorovaikutusta kylillä ja kuppiloissa, paikallislehdessä sekä sosiaalisessa mediassa. Klikkiporukoihin liittyy toimittajia ja ex-valtuutettuja joiden myötävaikutus yleiseen mielipiteeseen on aivan ilmeistä. 

Tällä pohdiskelullani haluan käynnistää jäynää puhdistavan keskustelun ennen 16.3. valtuuston kokousta, jossa ko. asiaa käsitellään. Toivottavasti tahtoa ja rohkeutta riittää oikeudenmukaisen ratkaisun löytymiseen, ilman maanvuokrasopimuksen optio-oikeuden riita-asiassa tehdyn oikeuden päätöksen esille kaivamista. Joka sopimisesta neuvoteltaessa menneitä käräjöintejä muistelee, sitä tikulla silmään ;^) Uuden kaavoitusarkkitehdin Kari Stenlundin johdolla Jämsässä alkakoon uusi yritystoimintamyönteisempi aika. 

Ehdotusta tämän iäisyysasian ratkaisemiseksi 16.3. valtuustossa jo sorvataan. Ellei sopuratkaisua nyt saada aikaiseksi, ovat seuraukset erittäin harmillisia, kaupunkia köyhdyttäviä ja päättäjien uskottavuutta heikentäviä, kaiken muun ajankohtaisen poliittisen sekamelskan lisäksi.

Risto Ahonen, äkänen Jämsän Äijä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.