Suomessa Sosiaalinen media pursuaa vastakkainasettelua. Meillä on mielipiteenilmaisuvapaus, mutta valtamediassa yleensä vain yksi valtaapitävien virallinen totuus. Täysin puolueetonta lehdistöä Suomessa ei ole. Lehdistön ja jopa television ja radion puoluesidonnaisuutta on vaikea joskus tunnistaa, mutta havaittavissa sitä on. Luotettavuudeltaan kyseenalaisen tiedon julkaiseminen johtaa ajojahtiin julkaisijaa kohtaan. Avoimuuteen ja rehellisyyteen orientoituvat ihmiset paljastavat epäoikeudenmukaisuutta ja tunneperustaisia tietoja joiden alkuperää on vaikea tarkistaa. Lähdesuojan turvassa tehty paljastus voi olla myös osin virheellinen. Viestintä on taitolaji kuten golf tai jääkiekkokin. Pitää hallita yksin ja yhdessäpelaamisen säännöt ettei joutuisi paitsioon ja jäähylle. Käytännössä kaikki ammattitaitoisimmatkin toimittajat erehtyvät kertomaan vähintäänkin väritettyä totuutta.
Suomessa vallitsee uutisten värittämisen buumi. Asia väritetään laatusanoin ja ylilihavoimalla otsikot. Kuvitteellisten kuvien käyttö on ryöstäytynyt käsistä. Asiayhteyksiin kuulumattomia henkilökuvia käytetään kuvastamaan tunteita joilla halutaan tramatisoida uutisen sisältöä. Ilmiö on suhteellisen uusi ja kyseenalainen. Esimerkkinä vaikkapa Niinistö, Obama ja Putin, joiden ilmeitä etsitään kuvista kulloiseenkin juttuun tehosteiksi.
Kun omaa mielipidettä ei kyetä somessa kohteliaasti perustelemaan, niin hyökätään sanan säilää käyttäen, ajatellen, että hyökkäys olisi paras puolustus. Vastakkaisen mielipiteen esittäjiä nimitellään ja poistetaan kaveripiireistä. Nato- ja venäjätrolleiksi tai putinisteiksi nimittely on alatyylistä keskustelua joka irtaannuttaa keskustelijat asiasta ja aiheuttaa vain mieliharmia. Ovatpa keskustelijoina ministerit, virkamiehet tai tavalliset toisilleen anonyymit somelaiset, kuvastaa nimittely kyvyttömyyttä keskustella ja kohdata erilaisuutta.
Suomalaiset siis eivät osaa kohdata erilaisuutta. Meillä on uskontomme ja isänmaamme joihin vedoten hyväksymme vain samanmielisten yhteyden. Kohtuuton kielteisyys kohdistuu pakolaisiin ja naapurivaltioomme Venäjään. Yhdysvallat sotilaallisine liittolaisineen nauttii porvarihallituksemme luottamusta, mutta jakaa kansalaisten mielipiteitä. Demokraattinen järjestelmämme hallitsee ontuen, koska se pelkää kysyä kansalaisten mielipiteitä suhteessa vaikkapa vapaakauppasopimukseen ja Natoon.
Sosiaalinen media on tullut jäädäkseen ja vahvistuakseen. Somen keskustelukulttuurimme elää vielä potkuhousuissa ja kakkavaipassa. Meistä aikuisista somettajista riippuu luovummeko vaippavaiheesta, eli millaisia keskustelijoita lapsistamme kehittyy.
