Todellista Venäjän uhkaa Suomelle ei ole olemassa. Mikään virallinen taho ei ole ilmaissut todisteita todellisesta uhkasta. Venäjän suhtautuminen Suomeen on diplomaattisen asiallinen.
Uhkakuvia viljellään lähinnä iltapäivälehdissä, mutta myös televisiossa, radiossa ja etenkin sosiaalisessa mediassa. Talvisotaa käydään toistamiseen. Poliittinen pelotteiden viljely liittyy puolustusbudjetin käsittelyyn. Suomen ilma- ja merivoimien hankintasuunnitelmat esitellään ehdottomina investointeina. Suomen valtion budjetin arvosparrauksessa ohitetaan asehankinnat. Pelko ruokkii varustelukierrettä, josta on merkittävästi haittaa kansantaloudelle, siitä hyötyy ainoastaan aseteollisuus.
Venäjän uhkakuvilla luodaan pelkoa kansalaisten keskuuteen. Suomalaiset ovat mediauskovaisia. Uutisointi pelkokuvista heikentää Suomen ystävyyssuhteita Venäjään. Pelko aiheuttaa epävakautta yhteisölliseen- ja yritystoimintaan. EU:n järjettömien ja käytännössä toimimattomien pakotteiden vaikutus on haitallisinta juuri Suomelle. Uutisointi pakotteiden haitoista on vaimeaa. Vientiteollisuus on kärsinyt pakotteista. Sijoitustoiminta on tyrehtynyt puolin ja toisin. Suomen pitää tehdä selkeä aloite pakotteiden purkamisesta.
Jospa lopettaisimme pelon lietsonnan, siitä hyötyvät kaikki. Sotilaallinen toiminta Itämeren alueella ja Suomen itärajalla lientyy nopeasti kun pakotteet puretaan ja suhteet normalisoidaan. Pelottomuudesta syntyy turvallisuuden tunnetta ja hyvää mieltä. Hyvän ystävällisen ihmismielen vaikutus on monisäikeinen. Matkailu, kaupankäynti ja vuorovaikutus lisääntyvät hyvien naapurisuhteiden myötä molempiin suuntiin.