Kaipolan tehtaan sulkupäätös herättää kysymyksiä

UPM:n johtaja totesi, että kaipola on sijaiskärsijä. Hän sanoi, että jokainen kivi tuotannon tehostamiseksi on käännetty ja tehdas on toimintakunnossa. Paperitehtaan henkilöstö on erityisosaavaa ja innovatiivista. Tehdas on ok, eli Jämsähän tässä on sijaiskärsijä, sekä ohessa koko Suomi.

Voidaanko demokraattisessa valtiossa sulkea toimiva tehdas kysymättä ensin valtiolta tukea? Onko pörssiyhtiöllä oikeus olla paikallisesti yhteiskuntavastuuton tehdessään näin suuria päätöksiä?

Herää myös kysymys, mikä poliittinen tavoite on päätöksen takana? UPM:n tavoite on voiton maksimointi. Käytettiinkö nyt koronan aiheuttamaa poikkeustilaa ja sen pelkoja hyväksi? Päätös syntyi myös aikana jolloin pääministeri pohti Suomeen työajan lyhennyksiä.

Jos Kaipola olisi Kontupohja, sen työntekijät voisivat perustaa yhtiön joka jatkaisi toimintaa. Toiminta saattaisi olla hyvinkin kannattavaa suomalaisessa omistuksessa ja pörssiin listautumatta.

Moni miettii näitä lukuisia inhimillisiä vaihtoehtoja joiden toteuttamisen esteenä lienee vain tunteeton pörssiyhtiö ja vajavainen yhteiskuntajärjestelmä.

Risto Ahonen

Mitä kasvomaskit ja käsidesit meihin vaikuttavat?

Käsidesiä on tarjolla jokaisessa sisäänkäynnissä. Käsidesistä ja kasvomaskeista on tullut mittava myyntiartikkeli. Hygienia on hyväksi, mutta mietitään myös kääntöpuolta. 

Käsien peseminen vedellä on ilmeisen haitatonta. Käsidesin käyttö rasittaa ihoa ja poistaa myös hyödyllisiä bakteereita. Entäpä kasvomaski? Hapenottokyky heikkenee ja etenkin sydämen vajaatoiminnasta kärsiville kasvomaski on terveysriski. Kasvomaskin vaikutuksesta hengitysilman laatu osin heikkenee, joskin maski suodattaa myös useita haitallisia ilman epäpuhtauksia. 

Miten kasvomaskin ja käsidesin runsas käyttö vaikuttaa autoimmuunijärjestelmän eli ihmisen vastustuskyvyn vireyteen ja toimivuuteen? Olemmeko uuden kompromissin kynnyksellä? Tuleeko poikkeustilasta uusi vakiintunut käytäntö?

Lapsen vastustuskyky tuskin vahvistuu jos estämme virusten ja bakteerien hyökkäykset fyysisesti, kemiallisesti lääkehoidoilla, rokotteilla ja antibiooteilla.

Entä aikuisten autoimmuunijärjestelmän ylläpitäminen, vahvistuuko vai heikkeneekö vastustuskyky käsidesin ja kasvomaskin käyttäjillä?

Rokotteita kehitettäessä ovat valmistajien vaakakupeissa poikkeuksetta rokotteen edut ja riskit sekä tiedostetut ja tiedostamattomat haitat. Olemmeko virusten/immunologian suhteen jo sillä polulla josta ei ole paluuta? 

Käyttäytymiskulttuurimme on saanut jo kolauksen. Kättely on kyseenalaistettu ja sijaan on tullut outo kyynärpääkosketus. Jopa läheisten kesken on halaus ja hyväily etenkin julkisilla paikoilla jo lähes paheksuttavaa. Tunneilmaisu on köyhtynyt, koska halauksille ei ole olemassa korviketta, suutelemisesta puhumattakaan. Tunneilmaisu ja vuorovaikutus köyhtyy koska kasvomaskin käyttäjän hymy tai nauru ei näy. Pitääkö uusin elein opetella kertomaan hymyilevänsä?

Mistä tämä virusongelma on saanut alkunsa ja mikä on tulevaisuus?

"Koronakysymykset" ovat tietoviisaillekin vastaajille arveluttavia. Puolin jos toisin näkökantoja joudutaan puolustamaan käyttäen epävarmuutta kuvastavia ilmaisuja "mahdollisesti, toivottavasti ja oletettavasti" jne...

Tämän pohdiskelun kirjoittajana olen elänyt poikkeuksellisen hyvän elämän. En ole kokenut sotia, en tappavia epidemioita, en pula-aikoja. Olen rakastanut, halannut ja elänyt "onnellisten tähtien alla" elämäni vuodet. Toivon ettei Koronan aiheuttama aaltoliike yltyisi myrskyksi, vaan laantuisi ja lapsenikin voisivat elää onnellista tunnerikasta elämää.

Risto Ahonen